Kun ihmiskuntaa on tällekin keinotekoisin määrityksin rajatulle pläntille synnytetty monimiljoonainen populaatio, mahtuu joukkoon myös runsas joukko hajuaistinsa turruttaneita ja kanssaihmisistä piittaamattomia tuoksuterroristeja.
Kodistaan poistuessaan on heillä tapana suitsutella ties minkä elukan perärauhasista tiristettyjä aromiaineita päällensä kohtuuttamissa määrin. Ehkä ajattelevat he näin olevansa puoleensavetäviä ja sensuelleja vastakkaisen sukupuolen silmissä ja nenissä. Tai ehkä on heillä ikävä ominaistuoksu, jonka tahtovat peittää.
Normaalilla nenävärkillä varustetulle henkilölle on tällainen tuoksuterroristi varsin ikävää seuraa. Etenkin julkisissa kulkuvälineissä, taikka teatterissa, jossa ei myskin löyhkää pääse pakoon. Kammottavan tilanteesta tekee jos on erityisen herkkä ja saattaa voimakkaasta tuoksusta saada vaikka migreeni- tai astmakohtauksen, kuten on asianlaita allekirjoittaneen tapauksessa.
Viime viikolla junassa satuin tällaisen kemikaaliotuotteiden väärinkäyttäjän viereen, siihen oli kone lipun arponut, eikä siitä sitten mihinkään menty.
Voitaisiinko kehittää vaikka jonkinlainen hajukäyntikortti, että nämä tuoksuilla keikaroivat löyhähtelijät voisivat vaikka sellaisen antaa potentiaaliseksi kokemalleen pariutumiskumppanille? Että tavatessa lykäisivät heti kortin kouraan, ja toinen siitä sitten nuuhkaisisi ja voisi vielä vaikka kotonakin sitä hajukorttia nuuhkia ja miettiä tätä erityisen kiinnostavaa henkilöä. Näin ei tarvisi koko vaatekertaa käsitellä päästä varpaisiin saakka sillä kuvottavalla litkulla ja voisi täsmähyökkäyksenä tuoksuaan vilauttaa vain harvoille ja valituille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti